Tiivistelmä artikkelista:
Vapaan sivistystyön koulutusstrategiaprosessi Varsinais-Suomessa
”Kirjoitus julkaistaan kokonaisuudessaan Kansalaisopistojen liiton toimittamassa artikkelikokoelmassa. Se ilmestyy kevään aikana sähköisenä versiona Kansalaisopistojen liiton sivuille osoitteeseen www.ktol.fi”.
Vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoilla on monia erityisiä tehtäviä, joista monet on määritelty myös laissa. Tehtävistä löytyy useita yhtäläisyyksiä, joiden varaan vastuullista yhteistyötä voi hyvin rakentaa. Näihin lukeutuvat muun muassa paikallisiin sivistystarpeisiin vastaaminen, koulutuksellisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden lähtökohdat, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tavoitteet sekä koulutuksen omaehtoisuus ja avoimuus kaikille. Tärkeimmät eroavuudet oppilaitosmuotojen välillä käsittääkseni sijoittuvat seuraaville ulottuvuuksille: kohderyhmät, ammatillinen painotus, koulutusmuodon perinteet ja koulutuksen organisointi. Oikein oivallettuna myös eroavuudet voivat edesauttaa yhteistyötä.
Varsinais-Suomessa toimii kuusi kansanopistoa, kuusitoista kansalais- tai työväenopistoa sekä Turun kesäyliopisto. Maakunnassa on tarjolla myös valtakunnallisten opintokeskusten aluetoimintaa. Vapaan sivistystyön toimijoiden välinen yhteistyö alueella on tapahtunut enimmäkseen koulutusmuodoittain, esimerkiksi kansalaisopistojen kesken. Myös valtakunnalliset liitot ovat etupäässä keskittyneet oman koulutusalansa yhteistyökysymyksiin.
Vapaan sivistystyön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat
Vapaan sivistystyön Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia 2015 teemaryhmän yhteistyön erityisenä pontimena oli selvästikin huoli vapaan sivistystyön tulevaisuudesta, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten hyvinvoinnista perinteisten koulutusrakenteiden ollessa vaaravyöhykkeessä.
Työryhmä arvioi SWOT -analyysimallia käyttäen vapaan sivistystyön oppilaitosten valtakunnallista ja maakunnallista/paikallista toimintaympäristöä. Analyysissä todettiin, että vapaan sivistystyön koulutusmuodoilla on omat kohderyhmänsä, toiminta-alueensa, strategiansa sekä suuri vapaus ja valmius järjestää joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaista koulutusta. Koulutusjärjestelmän sisällä vapaan sivistystyön tunnettuus on kuitenkin heikkoa. Toimintaa haittaavat imagon epäselvyys ja arvostuksen puute, minkä vuoksi vapaan sivistystyön opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen on erittäin vähäistä. Sekä globaali että lokaali muutostilanne edellyttää uusia ratkaisuja.
Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön yhteiset tavoitteet
Vapaan sivistystyön työryhmän tehtäviin kuului määritellä yhteisten päämäärien mukaiset koulutusalakohtaiset tavoitteet. Työryhmä otti tavoitemäärittelyssä huomioon vapaan sivistystyön lain yhteistyövelvoitteen: Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Työryhmä huomioi myös laissa määritellyn toiminnan tarkoituksen (ja tavoitteet): Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Tavoitemäärittelyssä vaikuttivat lisäksi oppilaitosmuotojen erityispiirteet, vapaan sivistystyön traditio (mm. sivistysidea, lähipalvelu sekä hyvinvointiteema) sekä nykyinen yhteiskunnallinen tilanne.
Uutta puhtia koko vapaan sivistystyön kentälle?
Varsinais-Suomen koulutusstrategiatyöskentely on ollut merkittävä vapaan sivistystyön yhteistoiminnan aktivoija. Uusin koulutusstrategiaprosessi tuotti kaksi merkittävää yhteistyön avaintoimintoa: koulutuksen ennakointi sekä hanketoiminta. Avaintoiminnot kattavat parhaimmillaan useat eri koulutusmuodot, mukaan lukien vapaan sivistystyön lainsäädännön edellyttämän korkeakouluyhteistyön. Ensimmäinen koulutuksen ennakointiseminaari järjestettiin maaliskuussa 2013, jolloin yhteistyö Varsinais-Suomen koulutusstrategian puitteissa sai konkreettisia muotoja. Koulutusstrategia tulee myös olemaan käyttökelpoinen viitekehys Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyölle.
Eri koulutusmuodoilla ja oppilaitoksilla on hyvin moninaiset yhteistyöverkostot. Yhteistyötä tehdään muun muassa kansainvälisesti, erilaisten järjestöjen, kuntatoimijoiden ja muiden oppilaitosmuotojen kanssa. Osaava-täydennyskoulutushankkeet ovat oiva esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Muita hyviä yhteistyömuotoja ovat muun muassa Perhetalo Heideken Turussa sekä Salon kansalaisopiston ja nuorisotoimen yhteiskampanja nuorten houkuttelemiseksi mukaan kansalaisopistojen toimintaan.
Varsinais-Suomen koulutusstrategian perustana on niin kutsuttu klusterimalli. Alueen vapaan sivistystyön organisaatiot voisivat muodostaa vastaavanlaisen kokonaisuuden. Tähän on mahdollista hakea pontta esimerkiksi Varsinais-Suomen Ilo oppia -kansalaisopistoverkostosta, joka on vuosia pitänyt yllä yhteistyöfoorumia alueen kansalaisopistotoiminnan kehittämiseksi. Katselemalla ennakkoluulottomasti ympärilleen voi löytää ratkaisuja vapaan sivistystyön huolenaiheisiin.
Vapaan sivistystyön perustehtävät ja yhteistyön perustelut ovat niin ilmeisiä, että on rohjettava toimia yhdessä, jotta imago paranee, tunnettuus lisääntyy ja yhteiskunnallinen merkittävyys sekä vaikuttavuus kasvavat paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisiin mittoihin.
"Määrättömiä ovat elämän vaarat, ja yksi niistä on turvallisuus", totesi Goethe.
Juhani Pörtfors
Auralan kansalaisopiston toiminnanjohtaja
