Laajuus:
9 koulutuspäivää, osaamiskartoitus
9 koulutuspäivää, osaamiskartoitus
Ajankohta:
kevätlukukausi 2012 – syyslukukausi 2012 - kevätlukukausi 2013 (syyslukukausi 2013)
kevätlukukausi 2012 – syyslukukausi 2012 - kevätlukukausi 2013 (syyslukukausi 2013)
Kohderyhmä:
opetushenkilöstö, suunnitteluhenkilöstö, muut hankkeen kohderyhmään kuuluvat osallistujat
opetushenkilöstö, suunnitteluhenkilöstö, muut hankkeen kohderyhmään kuuluvat osallistujat
Teemat:
ilmiöpohjaisuus, monialaisuus, TVT:n opetuskäyttö
ilmiöpohjaisuus, monialaisuus, TVT:n opetuskäyttö
Tausta:
Koulutussektorin ja koulutuksen järjestäjien toimintaa ja rakenteiden muodostumista ohjaavat ympäröivässä yhteiskunnassa ja oppimisessa tapahtuvat muutokset. Erityisesti viime vuosien aikana nopeutunut tietoyhteiskuntakehitys vaikuttaa merkittävästi miltei kaikkien opetusaineiden oppisisältöihin sekä myös oppimisen tapoihin samanaikaisesti kun väestön ikärakenne on muuttumassa ja esimerkiksi aikuisten mediataitojen ja -kasvatuksen merkitys on korostunut.
Yhteiskunnassa tapahtuva kehitys on saattanut tieto- ja viestintätekniikan osaksi lähes kaikkea yhteisöllistä toimintaa, lisäksi ilmiöpohjaisuus tekee oppisisällöistä entistä monialaisempia ja entistä vaikeammin hallittavia aihekokonaisuuksia ja syntyy tarvetta yhteisölliselle tiedonrakentamiselle myös opetustyössä. Myös oppimistavoissa ja -tyyleissä tapahtuvat muutokset vaativat koulutukselta uudenlaista lähestymistapaa oppisisältöihin: toiminnallisuus, tiedonhallintataitojen hallitseminen, eri oppiaineiden ja erilaisten kulttuurien rajapinnoissa syntyvät ilmiöt ja erityisesti uudenlaisten, entistä yhteisöllisempien ja kestävää kehitystä edistävien työtapojen ja -välineiden käyttöönotto tekevät tuloaan myös oppimiseen mm. uudenlaisten oppimisympäristöjen ja internetin opetuskäytön muodossa. Tieto- ja viestintätekniikan ja uudenlaisten toimintaympäristöjen hallinnasta on tullut kansalaistaito, joka jokaisen oppijan ja sen myötä myös opetushenkilöstöön kuuluvan tulisi hallita.
Koulutussektorin ja koulutuksen järjestäjien toimintaa ja rakenteiden muodostumista ohjaavat ympäröivässä yhteiskunnassa ja oppimisessa tapahtuvat muutokset. Erityisesti viime vuosien aikana nopeutunut tietoyhteiskuntakehitys vaikuttaa merkittävästi miltei kaikkien opetusaineiden oppisisältöihin sekä myös oppimisen tapoihin samanaikaisesti kun väestön ikärakenne on muuttumassa ja esimerkiksi aikuisten mediataitojen ja -kasvatuksen merkitys on korostunut.
Yhteiskunnassa tapahtuva kehitys on saattanut tieto- ja viestintätekniikan osaksi lähes kaikkea yhteisöllistä toimintaa, lisäksi ilmiöpohjaisuus tekee oppisisällöistä entistä monialaisempia ja entistä vaikeammin hallittavia aihekokonaisuuksia ja syntyy tarvetta yhteisölliselle tiedonrakentamiselle myös opetustyössä. Myös oppimistavoissa ja -tyyleissä tapahtuvat muutokset vaativat koulutukselta uudenlaista lähestymistapaa oppisisältöihin: toiminnallisuus, tiedonhallintataitojen hallitseminen, eri oppiaineiden ja erilaisten kulttuurien rajapinnoissa syntyvät ilmiöt ja erityisesti uudenlaisten, entistä yhteisöllisempien ja kestävää kehitystä edistävien työtapojen ja -välineiden käyttöönotto tekevät tuloaan myös oppimiseen mm. uudenlaisten oppimisympäristöjen ja internetin opetuskäytön muodossa. Tieto- ja viestintätekniikan ja uudenlaisten toimintaympäristöjen hallinnasta on tullut kansalaistaito, joka jokaisen oppijan ja sen myötä myös opetushenkilöstöön kuuluvan tulisi hallita.
Elinikäinen oppiminen edellyttää
taitoa työskennellä myös verkkoympäristöissä, mistä syystä tieto- ja
viestintätekniikkaa ei voi nähdä enää pelkästään erillisenä oppiaineena vaan
sitä tulisi integroida kaikkiin oppiaineisiin osana substanssiosaamista.Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tieto- ja viestintekniikan käyttö
ja verkkopedagoginen osaaminen on vielä vähäistä. Tieto- ja viestintätekniikan
käyttöä opetuksessa hidastavat mm. tietoteknisen osaamisen puute ja
opetushenkilöstön kokemattomuus verkko-oppimisen tukemisessa.
Tavoitteet:
Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena järjestettävän kurssihautomotoiminnan tavoitteena on ylläpitää opetushenkilöstön ja sen myötä koko opistoverkoston uudistumiskykyä rakentamalla toimintamalleja, jotka edesauttavat opetushenkilötön pedagogisen osaamisen ja aihekokonaisuuksien käsittelyn taitojen kehittymistä erityisesti yhteisöllisyyden ja erilaisten toiminnallisten sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien kautta. Kurssihautomossa opetushenkilöstöllä on mahdollisuus uusien, innovatiivisten kurssi-ideoiden etsimiseen ja työstämiseen, vertaistukeen ja –oppimiseen sekä lisäksi TVT-taitojen konkreettiseen kehittämiseen ja kokeilemiseen.
Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena järjestettävän kurssihautomotoiminnan tavoitteena on ylläpitää opetushenkilöstön ja sen myötä koko opistoverkoston uudistumiskykyä rakentamalla toimintamalleja, jotka edesauttavat opetushenkilötön pedagogisen osaamisen ja aihekokonaisuuksien käsittelyn taitojen kehittymistä erityisesti yhteisöllisyyden ja erilaisten toiminnallisten sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien kautta. Kurssihautomossa opetushenkilöstöllä on mahdollisuus uusien, innovatiivisten kurssi-ideoiden etsimiseen ja työstämiseen, vertaistukeen ja –oppimiseen sekä lisäksi TVT-taitojen konkreettiseen kehittämiseen ja kokeilemiseen.
Kurssihautomotoiminnan konkreettisia tavoitteita ovat mm.
- opetushenkilöstön yhteistyön kehittäminen oppiaineiden ja eri osa-alueiden rajapinnoissa
- yhden opettajan mallista useamman opettajan malliin (esim. kielet + atk)
- kurssisisältöjen kehittäminen ilmiöpohjaisiksi
- uudenlaisen pedagogisen kulttuurin luominen
- innovatiivisten, oppijaa aktivoivien oppimisen menetelmien hyödyntäminen opetuksessa
- tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen, esim.
- uudenlaiset, innovatiiviset oppimisympäristöt
- yhteisölliset työskentelymenetelmät verkossa
- verkkopedagoginen osaaminen
- opetushenkilöstön TVT-osaamisen kehittäminen (vrt. Ope.fi-tasot)
Kurssipajatoiminta nostaa opetushenkilöstön työhyvinvointia parantamalla ammatillista osaamista ja tehostamalla verkostoitumista. Kurssihautomorakenne toimii samalla pilotti- ja kokeiluprojektina opistoverkoston uudenlaiselle suunnitteluprosessille ja toimintakulttuurille, jossa siirrytään ilmiöpohjaisempaan ja tarvelähtöisempään kurssisuunnittelutapaan.
Uusien kurssi-ideoiden ja suunnitelmien kehittely
kurssihautomossa perustuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen sekä ilmiöpohjaiseen
ajattelurakenteeseen, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen ilmiön
tarkastelu useamman oppiaineen näkökulmasta. Kurssihautomon ohjausmenetelminä
käytettävät, toiminnallisuuteen ja yhteiseen tiedon rakenteluun perustuvat opetus- ja
ohjausmenetelmät ovat
sovellettavissa suoraan opettajien omaan opetukseen ja ne toimivat
malliesimerkkeinä uudenlaisesta pedagogisesta kulttuurista, jossa tiedon suora
siirtäminen opettajalta opiskelijalle muuttuu yhteisölliseksi tiedon
rakentamiseksi uudenlaisissa oppimisympäristöissä ja -konteksteissa.
1. Osaamiskartoitus (itsearviointi)
2. Innovatiiviset suunnittelu- ja opetusmenetelmät (3 koulutuspäivää)
3. Verkko oppimisen ja opetuksentukena (6 koulutuspäivää)
Vastuuopistot:
Auralan kansalaisopisto, Auranlaakson kansalaisopisto, Kaarinan kansalaisopisto, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Naantalin opisto
Vastuuopistot:
Auralan kansalaisopisto, Auranlaakson kansalaisopisto, Kaarinan kansalaisopisto, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Naantalin opisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti