Lämmintä Joulun odotusta kaikille!

INNO-OPPI –hankkeen ensimmäinen toimintakolmannes on päättymässä ja taskussa on monta uutta kokemusta, ajatusta ja ideaa. INNO-OPPI- hanke on täydennyskouluttanut kuluneen syksyn aikana opetushenkilöstöä tieto- ja viestintätekniikan osa-alueella ja antanut teorian ja käytännön esimerkkien kautta välineitä verkon käytön mahdollisuuksista osana opetustyötä.

Tieto- ja viestintätekniikan koulutusosa-alueen lisäksi INNO-OPPI hanke järjesti Tekijänoikeudet opetustyössä koulutuksen, mikä sai paljon kiitosta käytännönläheisestä lähestymisestä ja selkeästä toteutuksesta. Monikulttuurisuus opetustyössä luennolla perehdyimme kulttuurien eroavaisuuksiin ja siihen, mitä eri asioita tulee huomioida kulttuurien kohtaamisessa.

ILO OPPIA! -opistoverkoston rehtorit ovat kuluneen syksyn aikana työstäneet opistojen yhteistä Osaamisen johtamisen mallia, mikä julkaistaan alkuvuodesta 2013. Opistojen OTSO- mallin toteutusta tuettiin Osaamisen johtamisen koulutuskokonaisuudella.

Kiitos kaikille ILO-OPPIA! –opistoille, opetushenkilöstölle, toimisto- ja asiakaspalveluhenkilöille sekä yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Keväällä INNO-OPPI –hanke kutsuu uudestaan Innostumaan oppimisesta! 

Hyvää Joulua ja kaikkea hyvää Vuodelle 2013!

Terveisin Miia Lehtonen /  hankekoordinaattori

Säilytetäänkö vai heitetäänkö pois?

Olen viime viikkoina ollut auttamassa äitiäni muutossa. Kun on asunut kolmekymmentä viisi vuotta omakotitalossa ja siirtyy pieneen kaksioon, niin joutuu luopumaan mm. monista rakkaista tavaroista. Joidenkin mukaan otettavien tavaroiden suhteen mielipiteemme poikkesivat toisistaan. Minä arvioin tavaroita hyödyn ja ehkä rahallisen arvon näkökulmasta, äiti senkin mukaan keneltä ja missä yhteydessä tavara oli saatu. Elämässä pitäisi osata luopua tarpeettomasta ja pitää kiinni arvokkaasta. Meillä kaikilla on kuitenkin oma käsitys siitä, mikä elämässä on arvokasta ja tärkeää.

Tämän saman asian kohtaamme myös opettajina. Muistan vanhan tapauksen, kun opiskelijat tulivat valittamaan opettajan opetusmenetelmistä rehtorille. Opettaja itse ihmetteli opiskelijoiden käytöstä sanoen, että hän on käyttänyt kolmekymmentä vuotta samoja kalvoja, eikä koskaan kukaan ole aiemmin valittanut asiasta. Miksi nyt? Kansalaisopistossa samoja kalvoja ei voi käyttää kolmeakymmentä vuotta, kuten tämä erään toisen oppilaitosmuodon opettaja oli tehnyt. Kansalaisopiston opettajan tehtävä on toisaalta sisällöllisesti hyvin palkitseva, kun saa toimia hyvin erilaisista lähtökohdista tulevien aikuisten ihmisten kanssa heidän vapaa-ajallaan. Asian toinen puoli on siinä, että monet näistä vapaa-ajallaan opintopiireihin tulevista ihmisistä, opiskelijoista, ovat hyvin vaativia sekä opettajan että opetettavan aineen suhteen. He äänestävät helposti jaloillaan eli jättävät tulematta. Tässä meille on yhteistä haastetta sekä markkinoinnin että opetuksen suhteen.

Mitä voisimme tehdä? Lähtökohta on tietysti se, että ihmisiähän mekin vain olemme, vaatimukset eivät saa olla liian suuria. Joillakin opetusalueilla, kuten esimerkiksi tietotekniikassa, meidän pitää kulkea etulinjassa, mutta löytyy niitäkin alueita, joissa meidän pitää vaalia vanhaa. Näen opistojen tärkeänä ja arvokkaana tehtävänä mm. perinteisten kädentaitojen vaalimisen. Omasta kokemuksestanikin tiedän, ettei se tällä hetkellä ole helppoa, kun ryhmiä on usein vaikea saada alkamaan. Yhteiskunnallisesti arvokas tehtävä on myös siinä, että tarjoamme ihmisille hyvät mahdollisuudet fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja sosiaaliseen yhdessäoloon.

Tarjoamme opiskelijoillemme omaehtoista koulutusta ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Näin meidän opettajina pitäisi toimia omalla kohdallammekin. Monet opettajat harmittelevat sitä, etteivät pysty itse osallistumaan haluamiinsa mielenkiintoisiin koulutuksiin. Tämä on usein aivan totta. Elinikäinen koulutus ja itsensä kehittäminen on kuitenkin opettajan työn ehdoton lähtökohta. Koulutuksen kautta päivitämme osaamistamme, virkistymme, kohtaamme kollegoja ja jaksamme työelämässä paremmin eläkeikään asti. Tuo päivittäminen tarkoittaa tässä yhteydessä juuri sen miettimistä, mitä heitetään pois ja mitä uutta otetaan tilalle. Opettajina emme siis tule koskaan valmiiksi. Uskon, että juuri näitä asioita opiskelijat meiltä opettajilta opistoissa odottavat ja hakevat.

Kansalaisopistojen opettajille on ollut perinteisesti tarjolla hyvin vähän oman alan koulutusta ja siksi mm. nämä INNO-Oppi -hankkeen koulutukset ovat olleet hyvin merkityksellisiä. On hienoa, että koulutukset on otettu myös INNOlla  vastaan.

Risto Suominen

rehtori Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto